Hei oikeesti, missä se talvi luuraa? Aamut on pimeitä, illat on pimeitä ja päivät on harmaita. Vaikken kovasti olenkaan masennuksen suuntaan taipuvainen persoona, tällainen jatkuva harmaus kyllä pistää mielen lujille. En olisi viimetalvisen jatkuvan lumenluonnin jälkeen uskonut sanovani että kaipaan lunta!

Onneksi meille rantautui pari ihanaista tähtipaitaa piristämään arkea. Omat ompeluksenihan ovat tukevasti jäässä, ehkä ne odottavat sitä talvea myös? Puikoilla on sen sijaan ollut vipinää, nukenvaatteita ja villa-asusteita on syntynyt useampia ja ehkäpä jotain pientä pukinkonttiinkin. En kyllä tiedä, miten joulupukki jaksaa kaikki lahjat kantaa, sillä neitien lahjalistat alkavat olla kohtuullisen pitkiä.

Liikkumisesta tulikin mieleeni että tuorein oppi kääntymään. Miten se aina tulee niin yllätyksenä, vaikkei se nyt kovin suuri yllätys PITÄISI olla että lapsi jossain vaiheessa alkaa liikkua? Hyvästi vaan äidin rennot puuhastelut samalla kun muksu köllöttää tyytyväisenä sitterissä tai leikkimatolla. Seuraava projekti taitaakin olla sitten porttien etsiminen portaisiin, sillä tuo liikkeellelähtö ei näytä olevan kovin kaukana.

Taidan siirtyä takaisin kilkuttelemaan pukinkonttiin täytettä. Jos se joulupukkikaan nyt pystyy tulemaan kun ei ole lunta...